Kuinka kauan aikaa voi oikein kulua siihen, että saa tuhottua kolme 50g kerää mohairlankaa... Olen näpertänyt jo yli viikon ja vasta vajaa 2 kerää on neulottu. Tuskaista... Kunhan tän neuleen saan valmiiksi, pitäydyn taas hetken sukissa ja lapasissa, ne sopii paremmin mun hermoille...

Tässä pääsiäisen aikaansaannokset. Virkkasin 2 vyötä vanhoista Kotiväki-lankakerien jäämistä. Kaksinkertaisellla langalla tuli ihan napakan tuntuista tekelettä. Nythän voi tehdä joka vaatteisiin sopivan vyön itse!

En ole ennen noita vöitä virkannut hetkeen ja huomasinkin virkkaamisen vaativan paljon enemmän silmäilyä kuin neulomisen. Jotain yksinkertaistahan voi neuloa suurinpiirtein katsomatta, mut mun täytyi kyllä virkatessa katsoa paljon enemmän, että mitä oikein tuli tehtyä.

Sain muuten suklaamunasta ihanan Lumikki-sormuksen! Olen luullut, ettei suklaamuniin laiteta enää edes sormuksia, kun Kinderistä tulee aina jotain koottavia leluja. Muistan, kun lapsena liki joka suklaamunasta löytyi hieno sormus tai hiuslenkki.

Minäkin inspiroiduin uusimman Suuren Käsityölehden ohjeista, ihania vauvaneuleita! Neuloin boleron ystävien söpölle tyttövauvalle. Aloitin aamupäivällä ja illalla neule oli valmis, välillä mallailtiin boleron osia neidin päälle ja etukappaleet neuloin uudelleen hieman isompina. Tyttö on kasvanut niin nopeasti muutamassa viikossa, etten neuletta aloittaessa osannut arvatakaan! Hän katseli äitinsä sylistä, kun neuloin puikot heiluen.

Ja minä kun haluan aina soveltaa ohjeita oman mallin mukaan, niin jätin neuleesta pois käännettävän kauluksen, sellainen mykkyrähän voisi painaa ikävästi pienen niskaa! Tein vain nyppykoristeen joka reunaan.

Kuvassa langan väri ei muuten erotu kunnolla, lanka oli herkullisen vaaleanpunaista.

Jaa mitä?! Talviko ohi?!

Nalle on kyllä sitten nii-in riittoisaa lankaa! Yksi 150 gramman kerä ja mitä kaikkea siitä saakaan! Sormikkaathan valmistuivat jo muutama viikko sitten, pipo tiistaina ja kaulaliina toissapäivänä. Sormikkaista kyllä huomaa, että niitä on ja käytetty, sävy on hieman tummenpi kuin muissa...

Eilen poikkesin Koskarin lankakaupassa ohikulkiessani, mut en sitten ostanut mitään, kun eipä ollut mohairboleron lankatietojakaan mukana. Vaaleanpunainen Kitten Mohair tuntui kyllä ihanan pehmeältä!

Vietin pari päivää "kotikotona", löysin sieltä ihania vyönsolkia. Derean esimerkistä innostuneena olen alkanut haaveilla virkatusta vyöstä!

Mitähän mä olen oikein viime aikoina tehnyt? Neuleita ei ole juurikaan valmistunut, eikä sitämyötä juttuja blogillekaan.


Nämä sormikkaat valmistuivat jo parisen viikkoa sitten rakkaalleni pilkkisormikkaiksi. Lankana oli Virtain Villan aito pässinpökkimä villalanka.

Palmikkopipon tekoa sormikkaiden seuraksi olen yrittänyt aloittaa, mutta Vapiksesta ei löytynyt 2 ja puolen pyöröpuikkoa, enkä jaksanut sillä reissulla lähteä pidemmälle, joten homma jäi siihen. Olen tehnyt kyllä jo laskelmia silmukkamääristä, 190 s tuntuu kyllä isolle määrälle pienillä puikoilla Nallelangasta, ehkä laskelmat menivät pieleen... Mutta ainahan voi kokeilla ja purkaa...