Uh-huh... Väliraportti tulevan kassin ääreltä: Trikookude tuntuu olevan suurinpiirtein yhtä helppoa virkattavaa, kuin rautalanka. Tässä hommassa saa ihan tosissaan käyttää voimaa. Hauis kasvaa!

Ehkä minunkin olisi kannattanut tän projektin sijaan tehdä excursio Toikalle, putkiksen kanssa olis varmaankin selvinnyt helpommalla. Mutta onpa ainakin uniikki kassi mulle tulossa :)

Voi hyvät hyssykät sentään mitä tuli taas käsitöiden eteen tehtyä...

Eilen olin kaupungilla erinäisissä liikkeissä katselemassa sopivaa, paksua lankaa kassiksi kahvoilleni. Jotenkin sitten päädyin siihen, että Taito Shopin trikoomatonkude on parasta tarkoituksiini. No, ei siinä vielä mitään, mutta kun se myydään noin kahden kilon vyyhdeissä, ja kaksi kiloa on yhteen kassiin liikaa.

Pääsin kuitenkin myyjän kanssa sopimukseen, että saan ostaa trikookudetta vähemmänkin, mikäli kerin sen vyyhdiltä itse. Eilen tähän päätelmään päädyttäessä kello olikin jo kuusi ja liike menossa kiinni, joten vasta tänään päästiin itse asiaan.

Olin paikalla noin puoli 5, ja kulutinkin sitten aikaani kuuteen asti, eli puolitoista tuntia kerien hemmetin takkuista trikookudetta. Toiset asiakkaat tais hieman vilkuilla, et mitähän tuokin tekee, paikalla tais vilahtaa myös Kati, mutta mä katsoi parhaimmaksi piiloutua vyyhtini taakse ja vauhdittaa kerimistä.

Niin, tuon aherruksen tuloksena siis muutama kerä = 450g trikookudetta. Aika vähän työmäärään ja ajankulutukseen nähden mun mielestäni. En suosittele kenellekään! Laukusta olisi parasta tulla hieno!

Juhannus meni hujauksessa, vaikken neulonutkaan mitään. Tänä iltapäivänä kotiintullessa olikin jo hirveet neulevieroitusoireet ja tartuin heti puikkoihin.


Ensin valmistui keskiviikon neuletapaamisessa aloitettu Molly-panta. Tälläisen on ehtinyt neuloa ainakin Tarja ja Laura ennen minua.

Mä tosin hiukan oikaisin (eli en lukenut ohjetta kunnolla loppuun, ennenkuin aloitin...) ja i-cord jäi tekemättä alkuun, joten sovelsin hiukan ja tein kiinnitysnauhat jälkikäteen virkaten. Lankana mulla oli joku nurkasta löytynyt Kotiväki kaksinkertaisena. On kyllä kiva panta! Tuntuu sopivalta päähän ja nostaa hiukset mukavasti ylös niskasta hiostamasta.

Seuraavaksi kaivoin esille Butterflyn kappaleet patjan välistä, missä ne oli pingottuneet pari päivää. Etu- ja takakappaleet näytti ensin aivan eri kokoisilta, vaikka tarkistin tiheyden ja silmukkamäärien olevan aivan samat. Luulin jo joutuvani neulomaan jomman kumman uudelleen. Pienen venyttelyn ja muotoilun jälkeen sain ne kuitenkin sopimaan yhteen ja valmista tuli! Olen tyytyväinen! Ainoa mikä mietityttää on se mitä tapahtuu ekassa pesussa, kun tuo lanka vaikuttaa jotenkin höttöiseltä.

Nyt on hassu olo, kun mulla ei ole mitään neuletta kesken, eikä oikein mitään suunnitelmia seuraavasta. Paitsi ne kahvat...

Nämä mun on pakko esitellä, vaikka kyseessä ei ole neule, eikä virkkaus. Sain ihanat helmet! Tulen pitämään näitä koko kesän!

Oltiin Tallinnassa teemalla "Juomat Juhannukseksi", lankoja en ehtinyt katselemaan, koska maissaoloaikaa oli vain pari tuntia. Laivalta löytyi kuitenkin ihania Aarikan koruja. Tallinkin Galaxy on ollut merellä vasta kuukauden ja sen kyllä huomasi, monet laivat on niin nuhjuisia, mutta tuolla jopa tuoksui uudelle. Aurinkokin paistoi ihanasti, joten eipä voi muuta todeta, kun että olipa kiva viikonloppu!

Haamupäivitys: Jouduin poistamaan anonyymikommentointimahdollisuuden.

Niin vaan meni KIP-päivä ja Erämessutkin, eikä tullut neulottua silmukkaakaan koko päivänä. Messuilta tultua lähdettiin kavereiden kanssa hillumaan kaupungille, neuleet jäi kotiin. Taidan olla aika epäneuloja...

Muutenkin on tullut neulottua tosi vähän, topintekeleeseen on tullut lisää vain 2 ja puoli mallikertaa sitten viime postailun. Olis ihana neuloa, kun vaan ehtis. Mä olen huomannut, että mun hartiat on niin tottunut neulomiseen, et jos olen pari päivää neulomatta, niin johan alkaa kiristämään. Äsken neuloin muutaman kerroksen, hartioideni parhaaksi ;)

Tuntuu, että kaikki mun aika menee töissä ja se vähä aika, minkä olen kotona, menee nukkuessa. Nytkin kyllä jo uni maittais, et jaksais taas huomenna mennä ahkeroimaan. Vielä odotan, et pesukone pesee pyykit loppuun, ripustan ne ja sitten tutimaan!

Huomennahan olisi KIP-päivä... Tunnen oloni ihan huijarineulojaksi, kun olen menossa Erämessuille ja jätän neulomiset väliin. Vai pitäisiköhän ottaa neule messuille mukaan?



Tässä on tekeillä oleva Pirkan Butterfly Suvista. Yllättävän kivoja nuo Pirkan neulemallit! Siellä oli muutama muukin toteuttamiskelpoiselta vaikuttava ohje. Lanka on aivan eri paksuinen kuin alkuperäisohjeessa, joten silmukkamäärät piti laskea uusiksi. Takakappale on jo valmis, tuossa on tulossa etukappale, josta eka mallikerta on tehtynä. Tuo tuntuu kivalta mallilta neuloa!

Suvi on aikas pölyävää neuloa, vai kuvittelenko vain? Ja lisäksi se tuntuu sen verran huokoiselta, että paljonkohan kutistuu pesussa? Toivottavasti ei ole neule pilalla ekan pesun jälkeen...

Minullakin on nyt kahvat! Löytyivät sitten vihdoin Harrasteesta, siellä olikin yllättävän hyvä kahvavalikoima, suosittelen poikkeamaan. Minä ainakin ostan mieluummin livekaupasta, kuin nettikaupasta, hypistely on kivaa!

Laukkuosuus puuttuu vielä kahvojen ympäriltä. En tiedä vielä edes minkä värisen haluan, saati sitten mallia tai tekotapaa. Ehkä haluan vaaleanvihreän tai ruskean.

Aleksi 13 mainosti Aamulehdessä ihania virkattuja kesäkenkiä, mut eipä ollut sopivaa kokoa enää jäljellä, kun sinne puolen päivän jälkeen pääsin. Poikkesin sitten muutaman kenkäkaupan läpi, vastaavan tyylisiä kenkiä ei löytynyt. Pystyisiköhän kengät virkkaamaan/tekemään itse?

Virkattu kukkatoppi valmistui vihdoinkin. Ohje tuoreimmasta Modasta, lankana Erica ja virkkuukoukku nro 4.

Miljoonan langanpään päättelyyn meni likimain yhtä pitkä aika, kuin itse virkkaukseen. Tuntui, ettei ne langanpätkät lopu ikinä!

Tykkään tuosta topista kyllä kovasti! Se tuntuu tosi monikäyttöiseltä, alle voi laittaa erivärisen topin/t-paidan ja pitää sekä farkkujen, pellavahousujen, että hameenkin kanssa.