Tässä on Silveri! Hän on asustellut meillä torstai-illasta asti ja on kyllä niin ihana ja reipas. Silveri on hopeatabby Maine Coon urospentu. Ikää on nyt reilut 12 viikkoa. Silverin kasvattaja on Pinewoods Cattery.























Leikkikuvia tästä kaverista on vaikea saada onnistumaan, vauhtia on liki aina niin paljon, että kuvassa näkyy vain vilahdus... Silverin tämän hetken suosikkilelu on tälläinen "tiikerinhäntä", sen perässä juostaan ja hypitään innolla. Nyt lemmikkimme on unilla, jotta jaksaa taas illalla peuhata :)

Käytiin pikaisella Tallinnan reissulla talviloman piristykseksi. Lankaa piti tietysti saada... Tämä vyyhti oli niin houkuttelevan värinen, että oli pakko ostaa. Ihana punaisen, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyinen liukuvärjätty villalanka! Tämä vyyhti voisi pyrkiä vaikka huiviksi.


















Ja matkaneule kun pitää aina olla, niin neuloin lapasia. Halusin vähän paksummat ja värikkäät lapaset. Käytin näihin 7 veljeksen ja Woolin jämäkeränloppuja ja totesin, että jo 20 sentin langanpätkätkin voisi hyödyntää tälläisiin. Jos kuvasta ei saa kunnolla selkoa, neuloin pohjaväriä luonnonvalkoisella langalla ja joka toisen silmukan jollain käteen osuneella langanpätkällä. En päätellyt langanpäitä, vaan solmin ne vain yhteen, niin nekin vähän lämmittävät lisää. Noista tuli oikeastaan hauskemmat kuin odotin. Pääsevät varmasti käyttöön!

Raglanan esimerkistä innostuneena tein Kombu Scarfin. Hauska malli mielestäni, kiva neuloa, mallikerran oppi nopeasti, mutta silti siihen ei kyllästynyt. Telkkariakin pystyi katsomaan samalla :)

Mun huivi on neulottu Sandnesgarnin Sisusta nro 3 puikoilla. Joku voisi tietysti ihmetellä, miksi joku tekee kaulahuivin perinteisesti sukkien neulomiseen käytetystä langasta, mutta hyvin se toimii... Ei edes kutita. Halusin huivistani pitkän, nyt sillä on kokoa 175 cm x15 cm, ja se ylettyy pariin kertaan kaulan ympärille. Toistin mallikertaa 14 kertaa, siis enemmän kuin alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta mulla oli ohuempaa lankaakin.

Kännykkäni kaipasi uutta suojaa, entinen kännykkäpussukka katosi jo taannoin välille työpaikka-koti, joten jotain oli tehtävä. Kaapista löytyi kauan sitten Tallinnanreissulta ostettua hahtuvalankaa, otin nro 4 puikot esille ja aloin neuloa kaksinkertaisella hahtuvalla.






















Tässä tekeleeni ennen pesukoneeseen päätymistään. Tämä kun tosiaan oli eka huovutukseni, niin sopivista mittasuhteista ennen huovutusta ei ollut hajuakaan.























Tässä tulos 40 asteen pesun jälkeen. Vähän jännitti avata pesukoneen luukku, kun ei oikein tiennyt mitä sieltä löytyisi... No, turhaan säikyin etukäteen, hyvältä näytti toistaiseksi. Rohkaistuin tästä ja laitoin pesukoneen seuraavaksi 60 asteen ohjelmalle.






















Tässä lopputulos! Oon niin tyytyväinen ekaan hahtuvalanka-pesukonehuovutustyöhöni! Kännykkäpussukasta tuli ihan sopiva, tai ehkä hiukan liian iso ennemmin kuin liian pieni. Tein vähän pykäpistokoristuksia, ompelin napin ja valmista tuli. Nyt on kännykällänikin lämmin koti pakkaisilla!

Tämä kalapeitto valmistui noin viikko sitten, ja arvatkaapa kenelle tai oikeastaan mille se kuuluu?! Meidän uudelle perheenjäsenelle, kissalle nimeltä Silveri! Pentu tulee meille ensi viikolla, mutta tein peiton jo etukäteen ja veimme sen pentumme kasvattajalle jo viikko sitten keräämään tuttuja tuoksuja, jotta Silverin on sitten mukavampi muuttaa meille.

Peitto on tehty Novitan Suvi-langasta nro 3 vai oliko se 3,5 puikoilla? Kalakuvion ohjeen löysin Made By Myself-blogista. Käsittääkseni Tikru oli parannellut jostain löytämäänsä mallia. Peitossa on 28 kalaa, mut peiton mitat jäi ottamatta ennenkuin se lähti maailmalle. No, pianhan peitto palaa takaisin kissan kanssa :) Kaloja oli hauska neuloa, kuvion oppi nopeasti ja yhtä kalaa ei kauaa neulonut.

Perjantai-illan neuleenani oli kämmekkäät. Näistä tuli kaverit jo aiemmin valmistuneelle pipolle. Kämmekkäät on tehty piposta ylijääneestä Alfasta, puikot oli kokoa 5 ja malli omasta päästä.

Seuraavaksi pitäis kyllä neuloa ohuesta langasta sormikkaat, joita voisi käyttää näiden kämmekkäiden kanssa. Nimittäin eilen jouduin laittamaan näiden alle sormien lämmikkeiksi kyllä sellaset neulojan häpeäpilkut, että huh-huh... Ainoat ohuet sormikkaat jotka kauppareissulle lähtiessäni löysin, oli jotkut aivan nyppyyntyneet ja likimain peukuista puhkikuluneet ilmestykset...

Tässä on kultsin ja mun tiimisukat! Molemmat tehty Ahvenanmaan villalangasta, josta tein omat sukkani jo aiemmin. Tässä kuvassa erottuu hyvin nuo liukuvärjäyksen sävyerotkin.

On se vaan uskomatonta, että 180 grammaa lankaa riittää kaksiin aikuisten pitkävartisiin sukkiin!