4. joulukuuta: Omenaglögi

Tänä aamuna herätessäni oli pakkasta 15 astetta. Maassa on pieni lumikerros, puut kauniin huurteen peitossa ja aurinko paistoi aamupäivän ajan kirkkaasti. Kaunis toisen adventin aamu siis. Tein heti aamulla tulet takkaan ja nyt onkin korillinen puita poltettuna.

Syksyn omenasatoa mehuksi ja hilloksi keitellessäni tuli mieleeni, että teenpä samalla glögiä jouluksi. Pullottaessani omenamehua laitoin pulloon mehun joukkoon kokonaisen kanelitangon ja puolikkaan vaniljatangon. Jääkaapin viileydessä omenamehu on jalostunut glögiksi. 

Monena vuonna olen joulunaikaan maustanut kattilassa keittämällä omenamehua glögiksi, ja onnistuuhan se niinkin. Mikäli nämä valmiit omenaglögini loppuvat, täytyy sitten turvautua samaan keinoon tänä vuonnakin. Minulla on vielä jäljellä myös syksyllä keittämääni puolukkamehua ja voisin sitäkin kokeilla valmistaa glögiksi vaihteluksi vaalealle omenaversiolle. 

3. joulukuuta: Joulupuuro

Minulle oikea joulupuuro on ohraryynipuuro, ei riisipuuro. Tämän tavan olen oppinut lapsuuden kodistani. Riisipuuroa voi keitellä muulloin, mutta joulupuuro valmistuu Mannilan tilan luomuohraryyneistä. Joskus hauduttelen puuron padassa takassa, mutta yhtä lailla se onnistuu liedellä keittäenkin.

Tein eilen joulukuun ensimmäisen ohrapuuron ja hyvää se olikin pitkästä aikaa. Söin puuron kanelin ja sokerin kanssa. Jouluaattona puurolautaselle keitellään lisäksi sekahedelmäkiisseli. 

Puuronkeitossa ei tarvita reseptiä, riippuuhan puuron paksuus ja nesteen tarve hyvin pitkälti siitä kauanko puuroa hauduttaa. Tällä kertaa tein ohraryynipuuroa aika pienen annoksen, noin puolitoista desiä kokonaisia luomuohraryynejä ja maitoa lisäilin pienissä erissä ehkä litran. Pieni ripaus suolaa lopuksi. Puuro hautui pari tuntia liedellä herkullisen pehmeäksi. 

2. joulukuuta: Kranssi oveen

Kranssi ovessa on perinteinen joulun merkki. Minun oveani koristaa joka joulu nimenomaan äitini tekemä kuivakukkakranssi. Kiinnitin kranssin oveen kuun vaihtuessa joulukuuksi. Joka kerta ovelle astellessa kaunis kuivakukkakranssi tuo joulutunnelmaa. 

Ovikransseja näkee monenlaisia, värikästä ja neutraalia, luonnonmateriaaleista tai valmiista muovimateriaaleista valmistettua. Omaa silmääni joulukransseissa miellyttää eniten rauhallinen värimaailma ja luonnolliset materiaalit. Jokin pieni väripilkkuyksityiskohta kelpaa kyllä, vaikkapa rusetti voi olla värikäs. 

Äitini tekee joka jouluksi kransseja meille läheisilleen ja lisäksi joulumyyjäisiin. Hän kasvattaa itse kuivakukat ja kerää materiaaleja luonnosta. Tänä vuonna meidän kranssimme on valmistettu mustikanvarvuista, olkikukista ja räpelöstä. Rusetti on paperinarua.

Vinkkinä kranssin kiinnityksen oveen voisin mainita Command-merkkiset taulunkiinnitystarrat. Itse ainakin haluan välttää naulanreiät ovessani. Näillä tarroilla olen onnistuneesti saanut kranssin pysymään ovessa ja myös saanut ripustustarran ilman jälkiä pois. Tosin varmuuden vuoksi kiinnitän ripustustarran ovessa olevaan ikkunaan enkä maalipintaan. 

1. joulukuuta: Saaristolaisleipä

Saaristolaisleipä on yksi joulun ajan vakiresepteistäni, tulee tätä satunnaisesti tehtyä muulloinkin, mutta jouluun tämä maltainen ja makea limppu kuuluu ehdottomasti. Olen hionut oman reseptini vuosien saatossa omaan makuuni täydelliseksi ja taitaa se muillekin maistua. Olen kokeillut käyttää taikinan nesteenä niin piimää, kuin appelsiini- ja omenamehua, siirapin ja hiivan määrää olen hionut sekä kuivien aineiden suhteita muokkaillut. Näillä aineksilla olen ehtinyt leipää tehdä useamman vuoden ajan ja ohje on tullut niin tutuksi, ettei enää tarvitse miettiä, että mitä tuli ja kuinka paljon.

Saaristolaisleivän valmistus on helppoa, mutta aikaa vievää. Lisäksi vuoat ovat tarpeen, en ole kokeillut tehdä kertakäyttövuokiin vaan minulla on metalliset vuoat jotka kestävät vuodesta toiseen.

Ainekset

1 litra appelsiinimehua
1 pala hiivaa
1 rkl suolaa
2,5 dl tummaa siirappia
3 dl kaljamaltaita
3 dl kauraleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 l vehnäjauhoja

Vuokien voiteluun rypsiöljyä

Leivän pinnan voiteluun 1-2rkl siirappia ja muutama rkl vettä.

Lämmitä appelsiinimehu kattilassa kädenlämpöiseksi, liuota hiiva nesteeseen, lisää suola ja siirappi. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi puuromaiseksi taikinaksi. Anna kohota noin tunti, mikäli on kiire, voit jättää tämän kohotuksen väliin. Sekoita taikina uudelleen tasaiseksi ja jaa kolmeen 2 litran öljyttyyn leipävuokaan. Anna kohota tunti-puolitoista. Paista ylä-alalämmöllä (en siis suosittele kiertoilmaa!) 175 asteessa tunti, voitele pinnat siirappivedellä ja anna paistua vielä 20 minuuttia. Nosta vuoat uunista, anna jäähtyä puolisen tuntia. Kumoa leivät vuoista ja anna jäähtyä. Leipä säilyy jääkaapissa hyvinkin viikon ja sopii hyvin pakastettavaksi.

Saaristolaisleipä on herkullista heti tuoreena ja lämpimänä voin kanssa. Oikeastaan kuitenkin se on vielä parempaa jäähtyneenä, kun maut ovat tasaantuneet ja rakenne tiivistynyt muutaman päivän jääkaapissa. Mielestäni paras päällinen saaristolaisleivälle on tekemäni silliherkku, joka myös kuuluu joulun suosikkiresepteihini.

Näitä maukkaita mallasleipiä tulee joulun alla leivottua useaan otteeseen.

Uusi alku?

Siitä kun viimeksi kirjoitin tähän blogiin on kulunut lähes yhdeksän vuotta. Pitkä aika elämässä. Vielä pidemmältä aika tuntuu kun ajattelen mitä on tapahtunut blogien kehityksessä tällä aikaa. Kun aloitin kirjottamaan blogiani neuleharrastukseni dokumentoinniksi oli blogeja aivan minimaalinen määrä siihen nähden mitä nyt. Kuvitella, että silloin sain osoitteekseni "jenninblogin" bloggeriin! On varmaan sen jälkeen ehtinyt joku muukin Jenni alkaa blogia kirjoittaa. 

Tällä kertaa blogin päivitysinnostukseni nousi joulusta. Jouluun valmistautumista ei mielestäni voi aloittaa liian aikaisin, ennemminkin joka vuosi huomaan yhtäkkiä, että jouluun on enää pieni hetki, enkä ole mielestäni ehtinyt valmistautua jouluun ollenkaan riittävästi. 

Toimikoon tänä vuonna blogini omana joulukalenterinani. Ensimmäinen hyasinttini on avautunut, tunnelmavalot kodissani syttyneet ja yksi tonttukin jo kurkistelee takan reunalta. 

Joulukuu alkaa ylihuomenna! 

Alkava sukkamania

Tuntuu kyllä vähän hassulle neuloa villasukkia näillä säillä, mutta olen niin innostunut Favorite Socks -kirjan sukkaohjeista. Voisin neuloa jokaiset sukat kirjasta! Tässä kahdet ensimmäiset:

























Embossed Leaves Socks
Lanka: SandnesGarn Sisu, n.90g
Puikot: nro 2 1/2 sukkapuikot


Lehtisukat olivat ekat sukat, jotka kirjassa saivat mut ihastumaan. Tein nämä synttärilahjaksi siskolleni. Kuvassa sukat tosin ovat omissa jaloissani. Lehtikuvio on mielestäni näyttävä, mutta se oli silti nopea oppia.

























Uptown Boot Socks
Lanka: SandnesGarn Sisu, n.95g
Puikot: nro 2 1/2 sukkapuikot

Nämä sukat neuloin omaan käyttöön. Muuten olivat kivat toteuttaa, mutta en sitten tajua millään tuota silmukoiden päättelysysteemiä, jota ohjeessa käytettiin. Kirjassa oli kuvallinen ohjekin "Kitchener stitchiin", mutta ei kyllä mennyt jakeluun mulle! Päättelin ja purin varmaan kymmenen kertaa ja sitten riitti. Tein päättelyn nurjalta puolelta oman sovelluksen mukaan, kelpaa mulle näinkin.

Toffeeta, suklaata ja mansikkaa...

...eli jämälankapipo.


















Pipo pienemmille pakkasille, malli "omasta päästä"
Lanka: Woolia, Lanettia ja Sisua luullakseni
Puikot: nro 3 pyöröt ja sukkapuikot
Muuta: Pala paksua huopaa ja puunappi, joka jäi yli Sesame-takista

Tämä pipo oli mulla viime viikon neuletapaamisen neulomuksina. Kun mitään sopivaa mukaanotettavaa keskeneräistä tekelettä ei ollut, nappasin kotoa mukaan muutaman jämäkerän ja pipo niistä sitten valmistui. Oikeastaan tästä tuli aika kiva ja sopii sekä mun ruskeaan, että vaaleanpunaiseen talvitakkiin. Samantyylisiä "pyöryläkoristeita" onkin näkynyt monella jo viime talvena, mut mä olen vähän hidas...




















Nämä kerät kotiutuivat mulle Tapion Kaupasta viime viikolla. Tein yhteistilauksen neulovan työkaverini kanssa tiistai-iltana ja perjantaina langat olivat jo postissa. Dropsin Alpacat muotoutunevat ainakin huiveiksi. Sisuista taas pitäisi tuleman sukkia syksyn käsityömessuilta hankkimani kirjan mallien mukaan. Myös vihreitä Sisu-keriä oli kolme, mutta kaksi kerää on jo uudessa muodossa, mutta siitä vielä hys-hys :)

Hyvää alkavaa vuotta!

Joulukuu hujahti äkkiä, enkä juuri neulomaan ehtinyt. Nämä vuoden 2007 viimeiset neuleet valmistuivat 31.12 kummipojalleni ja hänen isosiskolleen.
























Slipari, Moda 2/2007.
Lanka: Novita Wool, n.95 g
Puikot: Nro 3 pitkät

Neuloin 80-senttisen sliparin parilla silmukalla pienennettynä ja tästä tulikin sopivan kokoinen, vaikka kuvittelin tämän olevan vielä ihan liian iso kummipojalle. On niin vaikeaa arvioida vauvojen kokoa! Kaula-aukko näyttää oudon pieneltä, mutta onneksi se joustaa.



















Bolero, Suuri Käsityölehti 4/2006
Lanka: Novita Wool 130g
Puikot:Nro 3 pitkät ja pyöröt

Tätä ohjetta tulikin muunneltua, tein oman välikoon ohjeen 86/92 ja 98/104-senttisten välille. Lisäksi neuloin boleron koko yläosan yhtenä kappaleena tasona, niin ei tarvinnut ommella raglansaumoja. Tämä on ihan eka neuleeni, jossa teen raglanin tällä tavalla neuloen ja on kyllä kätevää, kun saumat vähenee!

Minäkin kävin messuilla! Olen tyytyväinen ostoksiini, en repsahtanut ostamaan mitään hömppää, vaan kaikille jutuille pitäisi olla käyttöä.



















Piikkopirralta tummanruskeaa Anti-Tickle Merino Blendiä kaksi 500 gramman kartiota. Näistä pitäsi tuleman jonkinlainen neuletakki itselle ja ehkäpä joku pipo/baskeri/muu myssykkä.

Pirtin Kehräämöltä ihanan vaaleanpunaista hahtuvaa pari kiekkoa. Suunnittelen tekeväni jonkinlaisen huovutetun kassin tästä, sopisi mun vaaleanpunaisen talvitakin kanssa sävy-sävyyn...

Wetterhoffin Sivillaa 2 vyyhtiä, päätynevät huiviksi, kunhan sopiva aika koittaa.

Zenzululta helmiä, ihan vaan koristetarkoituksiin. Mustat helmet voisi päätyä pikkujouluhameen helmaan, punaiset ja siniset johonkin ehkä joihinkin joulumyyjäistuotteisiin koristeeksi. Kyseiset pikkujoulut on jo ensi perjantaina, joten olisi varmaan syytä ryhtyä tuumasta toimeen sen hameen kanssa.

Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä pari kirjaa Hobboksilta: Favorite Socks ja Knitting Nature. En tiedä olisiko nuo saanut tilattua jostain halvemmalla, mut jotenkin vierastan nettikirjakauppoja, ei niissä pääse selailemaan...

On täällä taas jotain valmistunutkin...























Virkattu pitsipusero, Suuri Käsityölehti 9/2007
Lanka: Novita Olivia, vajaa 700g
Koukku ja puikot: nro 4

Käytin aivan eri lankaa, kuin alkuperäisohjeessa oli, niinpä jouduin sitten modailemaan mallia jonkin verran. Tein virkkaukset ohjeen kaksinkertaisen langan sijaan yksinkertaisella ja hihoihin tein lisäyksiä vaikkei niitä ohjeessa ollutkaan.

Lanka on mukavan tuntuista, kivan pehmeää ja vaikka olikin aikas löyhäkierteistä, ei kuitenkaan hajonnut virkatessa/neuloessa. Harmi vaan, kun Oliviaa ei saa mistään enää lisää. Olin kyllä aikas sopivan määrän lankaa alunperin ostanut, ei montaa metriä ylimääräistä jäänyt. Itse asiassa olin jo melko varma, et lanka loppuu ennenkuin paita valmistuu ja siksi motivaatio tehdä tätä oli aika vähissä jossain vaiheessa. Tuli pidettyä kappaleita pingotuksessa varmaan pari viikkoa, kun ei kiinnostanut jatkaa... Onneksi lanka kuitenkin riitti!
























Tässä sitten osa seuravaa projektia, nimittäin valmistaudun parhaillaan joulumyyjäisiin. Enää kuukausi aikaa neuloa! Ja pian saa alkaa leipoa piparkakkutaloja! Mulle joulu ei tule jos en saa hössöttää koko syksyä joulujuttuja, tai oikeastaan mun hössötys taitaa alkaa jo loppukesästä :)

Äidillä oli synttäripäivä reilu viikko sitten, neuloin lahjaksi sukat. Tuossa kuvassa ne on kyllä minun jalassani.
























Nukkumaijan Unisukat Ullan ohjeen mukaan
Lanka: 7 veljestä
Puikot: nro 3 1/2 sukkapuikot

Sovelsin ohjetta vähän, jotta sain kuvion "keskitettyä" sukan päälle, eli tein ohjeen mallikuvion keskelle yhden ylimääräisen oikean silmukan. Ja varren reunuksessa piti olla sileää oikeaa 10 kerrosta, mutta minä neuloin vuorokerroksin oikeaa ja nurjaa, jottei reunus kierrä.

Kivat sukat näistä mun mielestä tuli ja ovat sopivat äidin jalkaan. Tuo "Unisukat"-nimi vaan hämää. Ei ainakaan näiden mun neulomien ole tarkoitus olla unisukat...


Huomasin syksyn saapumisen sormien palelusta töihin pyöräillessä ja jotain piti tehdä. Kaapista löytyi ihanan karkkiväristä lankaa, joka päätyi sormikkaiksi.




















Sormikkaat oman mallin mukaan
Lanka: Nalle Colori
Puikot 2 1/2

Tein sormikkaisiin kiilapeukalot, viimeksi olen tehnyt sellaiset yläasteen käsityötunnilla.... Olen kyllä tehnyt erinäisiä lapasia ja sormikaita sen jälkeenkin, mutta olen aina neulonut "tavallisen peukalon", mikä sen virallinen nimi sitten lieneekään. Ei nuo kiilapeukalot ollutkaan ollenkaan vaikea tehdä, vaikka niin etukäteen kuvittelinkin.

Sinänsä sormikkaat on kyllä ärsyttävät neulottavat, kun jo neuloessa tietää, että viimeistelyssä on langanpäiden päättelyä luvassa urakalla. Mutta nyt kun nämä on valmiit ja just sopivat käteen, niin ei voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Nyt menen pakkailemaan viimeiset tavarat matkalaukkuun ja suuntaan viikoksi lomailemaan Espanjaan! Toivottavasti löydän lankakaupan sieltä, että saan tuotua vähän lankatuliaisia (itselleni) :)

Uusi suosikkineuletakkini on valmis! Langan tilasin PiikkoPirralta jo
talvella, se on siitä lähtien odottanut, että löydän sopivan mallin. Puikoille lanka pääsi kuukausi sitten ja nyt on valmista.
























Sesame-takki MagKnitsin ohjeen mukaan
Lanka: Katia Diana, n.470g
Puikot: Nro 4 pitkät

Tilasin langan tosiaan jo puoli vuotta sitten, mielessä oli neuletakin tai paidan teko, mallia ei vaan silloin vielä ollut löytynyt. Loppukesästä neuleinspis iski ja löysin sopivan ohjeen. Kappaleet valmistuivat nopeasti, parissa viikossa, mutta viimeistelytyöt ottivat aikaa. Erityisesti napinläpiä neuloin ja purin uudelleen ja uudelleen... Jos jollakulla on toimivia vinkkejä siistien napinläpien tekoon, otan kiitollisena vinkkejä vastaan!

Lanka on angorasekoitetta ja varmaankin siksi ihanan pehmeää ja lämpimän tuntuista, ei kutita tippaakaan! Langankulutus oli paljon pienempi, kuin kuvittelin, joten keriä on jäljellä vielä johonkin muuhunkin neulomukseen. Toisaalta ei kyllä huvita tehdä toista neuletta samasta langasta vieläpä samanvärisenä...

Elämäni eka neulottu kolmiohuivi on valmis! Mulla on ollut tähän asti joku kummallinen huivikammo, olen kuvitellut vain taitavien ja näppärien neulojien onnistuvan neulomaan ihania pitsihuiveja. Päätin osoittaa itselleni, että minäkin voisin onnistua, vaikken huippuneuloja olekaan. Ja tässä on tulos:

















Zetor-huivi Jatan ohjeen mukaan
Lanka: Tallinnan tuliainen 15o g
Puikot: Pyörö nro 3
Mitat: 185 x 90cm

Tämä kyllä onnistui ihan yli odotusten! No joo, ehkei tämä ole täydellinen, mutta eipä mulla ollut odotukset kykyjäni kohtaan korkealla tätä aloittaessakaan. Puikot ainakin olis voinut olla isommat, niin kuvio erottuisi paremmin. Enkä ymmärtänyt mikä idea oli luoda silmukat "eri tavalla", vaan loin ne tavallisesti. Tajusin jutun vasta kun olin jo melkoisen pitkällä, enkä enää viitsinyt purkaa aloitussilmukoihin asti.

Huivi neuloutui viime viikon lomareissun aikana. Oltiin Ahvenanmaalla mökkeilemässä ja minä aamuvirkkuna ehdin aamuisin neuloa kultsin heräämistä odotellessa. Viime kesänä oltiin liikkeellä pyörillä, tänä vuonna oli vähän "rennompi" reissu ja kulkupelinä auto.

Lanka on ihanaa aitoa lampaanvillaa, pesin valmiin huivin ennen huuhteluainekylpyä ja pingotusta, jottei lampaantuoksu seuraisi mua kaupungilla... Kissojen mieleen tuo lammasaromi tuntui kyllä olevan.

Kiitos vielä Jatalle ohjeesta!

Vitsi mikä neuleinto mulla on päällä... Tämä käytännöllinen kapistus neuloontui eilisen aikana alusta loppuun. Visioita seuraavista toteutettavista neuleista on miljoona, kun vaan osais päättää mitä seuraavaksi!
























Kauppakassi
Malli: Everlasting Bagstopper Knittyltä soveltaen
Lanka: Novita Tennessee, keränloppuja 128g
Puikot 2 1/2 pitkät ja 3 pyöröt


En halua ostaa muovista kertakäyttökauppakassia joka kauppareissulla. Aikaisemmat kestokauppakassini on olleet tylsiä vaaleita mainoskangaskasseja, lukuunottamatta yhtä itsetehtyä kahvipussikassia. Knittyn kiva neulottu kassi osui silmääni ja päätin toteuttaa.

Tein kassista huomattavasti ohjetta napakamman pienillä puikoilla, koska en halunnut sen venyvän ihan säkiksi, kun eihän sitä meikäläinen määräänsä enempää jaksa kantaakaan... Kahvat neuloin suoraan kiinni kassiin, ettei niihin tullut mitään erillisiä langanpäättelyitä, vaan sama lanka jatkuu koko ajan. Ajattelin, että kestää varmaankin paremmin.

Ilman sisältöä kassin korkeus on n.25 ja leveys 30 senttiä. Testipakkaukseen otin kaapista mehutölkin, kilon pussin porkkanoita, jäävuorisalaatin, makaronipussin ja muutaman säilyketölkin. Hyvin tuntui kassi kestävän, eikä roikkunut ihan maassa astikaan. Kyllä nyt kelpaa lähteä ruokakauppaan :)

Kun uusia neuleita ei ole valmiina, niin esittelen vanhoja...























Iineksen peitto
Malli: oman pään mukaan
Lanka: Novita Tennessee, kerä joka väriä, eli yhteensä n.300g
Puikot: 2 1/2

Tekaisin tämän peiton alkukesästä ennen Iineksen meille tuloa. Kun kerta Silverilläkin on oma neulepeitto, niin tarvitseehan Iineskin oman!

Oikeasti tällänen kissanpeitto on tosi kätevä, kummallakin kisulla on oma peitto aina mukana reissussa. Ei tarvi miettiä, et minkäs viltin mä kissalle nyt ottaisin kuljetuskoppaan tai näyttelyyn ja onpa sitten aina tuttuja hajuja viltissä mukana vieraissakin paikoissa.

Molempien kisujen peitot on läpikäynyt jo monta pesua, kuten tuosta Iineksen peitostakin huomaa. Ei ole tullut pingoteltua reunoja suoraan pesun jälkeen ja miksi tarvitsisikaan. Lähempää tarkastelua tuo peitto ei kestä muutenkaan, meni jossain vaiheessa kavennukset ja lisäykset vähän vinksin vonksin, enkä viitsinyt purkaa.

Puikoilla on tällä hetkellä vaaleansininen versio Sesame-neuletakista. Enää 10 senttiä toista hihaa neulottavana, niin kappaleet on valmiit. Haluaisin kokeilla tehdä takkiin itse puunapit, saa nähdä onnistunko...

Viisi kuukautta on kulunut siitä, kun viimeksi päivitin blogiani. En aio alkaa pitämään selittelyitä, miksi tauko on venähtänyt. Totean vaan, että kun aikaa on kulunut, niin kynnys tulla tänne kirjoittelemaan on kohonnut. Ajattelin jo, että muistankohan enää edes salasanaani tänne!


















Saimme perheenlisäystä alkukesästä, kun Iines muutti meille WestCoon´s kissalasta Silverin kaveriksi. Iineksellä on nyt ikää likimain 5 kuukautta, eli iso tyttö jo. Kissamme ovat puolisisaruksia, molemmilla on sama isä. Iines on osoittanut puutarhurin lahjoja: yritin kasvattaa parvekkeella herneitä ja pinaattia, mutta eräs pikku tuholainen kävi tärvelemässä viljelykseni. Basilika, joka pilkottaa kuvassa, säästyi, tais olla kissan makuun sopimatonta... Onneksi sen suurempia tuhoja ei neiti ole vielä saanut aikaan.



















Silverin suosikkipaikaksi on valikoitunut parvekkeen tähystelynurkka. Tästä näkee pihan tapahtumat hyvin. Välillä Iineskin haluaisi katsella maisemia, mutta Silverillä on kokoetu, joten Iines työnnetään tarvittaessa alas.

Neulomiset on kissanhoidon viedessä aikaa jääneet vähemmälle, mutta jotain olen yrittänyt nyhertää. Valmista ei kyllä ole juuri tullut.
























Ohje: Suuri Käsityölehti 6-7/2007
Lanka: Novita Tennessee, kulutus hiukan yli 3 kerää, mutta hiukan alle 300g(oliko ne päätellyt langanpätkät niin painavia?)
Puikot: 2 1/2 (juu, käsialani on todella löysää)

Tämä toppi valmistui lomani aikaan, eli silloin heinäkuussa, kun satoi vettä :( Se on ollut tungettuna kaapin nurkkaan pari viikkoa ja luulin jo, ettei sille tulisi käyttöä ennen ensi kesää, mutta sainkin vielä penkoa sen esille!

Sovelsin hiukan noissa yläosan reunuksissa, niihin olisi ohjeen mukaan tullut rapuvirkkausta, mutta en ole sitä ikinä tehnyt eikä tullut opeteltua nytkään. Virkkasin vaan kiinteillä silmukoilla tuon yläosan ympäri, jottei lerpahda. Nauha olis ollut vaan ketjusilmukkasoiro, mutta tein i-cordin, niin tuli mun mielestä siistimpi.

Siskollani oli synttäri tällä viikolla ja neuloin lahjaksi huivin. Lanka on Filatin Krystalia, eli mohairsekoitetta. Oikeasti lanka on pikimustaa, mut kuvatessa valoa tuli ikkunasta niin, että lanka näyttää lähinnä harmaalta. Langan tilasin Piikkopirralta jo alkuvuodesta lahja mielessäni. Muutakin neulomusta samassa tilauksessa tulleista langoista on jo puikoilla, mut niistä enemmän, kunhan jotain valmistuu...

Huiviin etsinkin sitten sopivaa ohjetta pitkään. Lopulta sopiva huivimalli löytyi MagKnitsista, Party Lace Scarf. Toteutin huivin tosin ilman helmikoristeluja. Neuloin nro 7 puikoilla ja lankaa kului liki 2 50 gramman kerää. Huivilla on kokoa 35 cm x 185 cm.

Viime aikoina neulominen on tahtonut jäädä kakkoseksi kissanhoidolle, mutta jotain neulottuakin valmistui.























Nämä kämmekkäät tein "tilaksesta" kaverilleni. Lankana ihanan pehmeä Drops Alpaca, puikot 2,5mm. Aloitin näiden neulomisen noin 2 kuukautta sitten, eli valmistuminen hiukan kesti, vaikka "aktiivista neuleaikaa" näihin ei kyllä montaakaan tuntia kulunut. Välillä piti vaan sovittaa ennenkuin jatkoin neulomista eteenpäin. Eilen iltana neuloin peukalot ja valmista tuli.

Nämä kämmekkäät ylettyvät reilusti ranteen yli. "Yläpuoli" on sileää neuletta ja "alapuoli" 1oikein, 1nurin-joustinta, niin istuvat käsiin hyvin. Peukalot ovat joustinta myös.

Lankaa oli hankittuna pari kerää ja luulisin, että niistä saattaisi riittää vielä pipoon. Kämmekkäisiin ei tosiaan paljoa lankaa kulunut! Mikähän vaan olisi sopiva pipomalli ohuelle alpakkalangalle?

Tässä on Silveri! Hän on asustellut meillä torstai-illasta asti ja on kyllä niin ihana ja reipas. Silveri on hopeatabby Maine Coon urospentu. Ikää on nyt reilut 12 viikkoa. Silverin kasvattaja on Pinewoods Cattery.























Leikkikuvia tästä kaverista on vaikea saada onnistumaan, vauhtia on liki aina niin paljon, että kuvassa näkyy vain vilahdus... Silverin tämän hetken suosikkilelu on tälläinen "tiikerinhäntä", sen perässä juostaan ja hypitään innolla. Nyt lemmikkimme on unilla, jotta jaksaa taas illalla peuhata :)

Käytiin pikaisella Tallinnan reissulla talviloman piristykseksi. Lankaa piti tietysti saada... Tämä vyyhti oli niin houkuttelevan värinen, että oli pakko ostaa. Ihana punaisen, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyinen liukuvärjätty villalanka! Tämä vyyhti voisi pyrkiä vaikka huiviksi.


















Ja matkaneule kun pitää aina olla, niin neuloin lapasia. Halusin vähän paksummat ja värikkäät lapaset. Käytin näihin 7 veljeksen ja Woolin jämäkeränloppuja ja totesin, että jo 20 sentin langanpätkätkin voisi hyödyntää tälläisiin. Jos kuvasta ei saa kunnolla selkoa, neuloin pohjaväriä luonnonvalkoisella langalla ja joka toisen silmukan jollain käteen osuneella langanpätkällä. En päätellyt langanpäitä, vaan solmin ne vain yhteen, niin nekin vähän lämmittävät lisää. Noista tuli oikeastaan hauskemmat kuin odotin. Pääsevät varmasti käyttöön!